Suomalaisen raviurheilun käänteet

Mitä ravit oikein ovat, ja mitä ne pitävät sisällään? Raviurheilu usein määritellään hevosilla ravia ajamalla käytävistä kilpailuista, joissa kilpaillaan siitä, kuka on nopein hevonen. Eri maissa ravit ovat hieman erilaisia, ja niissä kilpaillaan eri tyyppisillä hevosilla. Vedonlyönti on muun urheilun tapaan erittäin vahvasti osana raviurheilua. Raveihin usein käytetään niihin jalostettuja hevosia, kuten Suomessa suomenhevosia tai amerikanravureita.

Kansainvälisesti merkittäviä ravitapahtumia Suomessa ovat muun muassa St Michel, Prix d’Etain Royal sekä Finlandia-ajo. Tämän lisäksi on myös useita kansallisia tapahtumia, joista isoimpana järjestetään vuosittaiset kaksipäiväiset Kuninkuusravit. Raveihin tarvitaan erilaisia varusteita, joista ohjastajan käyttämät kärryt on ravien tärkein varuste. Valjailla hevonen pidetään optimaalisessa juoksuasennossa. Raveissa käytetään myös erilaisia jalkasuojia, joilla ehkäistään vammoja ajon aikana.

Suomalaisen raviurheilun historia ulottuu kauas ennen 1800-luvun alkua, jolloin Suomessa järjestettiin ensimmäiset viralliset ravikilpailut. Tällöin perheet ajoivat hevosilla kilpaa tullessaan jumalanpalveluksista takaisin kotiin. Vuonna 1817 ravien ensimmäinen virallinen kilpailu järjestettiin Turussa, ja vuonna 1865 aloitettiin niin kutsutut valtionajot eli valtion tukemat ravikilpailut. Valtionajoilla on myös maine ensimmäisinä virallisina urheilukilpailuina Suomessa. Vuonna 1884 järjestettiin Suuri orikilpailu, jonka tarkoituksena oli maan hevoskannan kehittäminen.

Raviurheilu Suomessa pohjautuu siis aikaan jo kauan ennen kuin Suomi oli edes itsenäinen. Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1924 perustettiin Kuninkuusravit, joka on vanhin Suomessa vielä järjestettävä isompi ravitapahtuma. Vielä tuohon aikaan vuoteen 1959 asti Suomessa sai kilpailla ainoastaan suomenhevosilla, mutta nykyään esimerkiksi amerikanravuri on erittäin suosittu ravihevostyyppi myös Suomessa.

Raviurheilu on voimissaan Suomessa

Nykyistä totovedonlyöntiä muistuttava vedonlyönti alkoi 1960-luvun alussa. Tuolloin 40- ja 50-luvun taantuma oli voitettu, ja uusia raviratoja alettiin jälleen rakentaa. Raviurheilu oli jälleen voimissaan. Vedonlyönti alkoi tosissaan kiinnostaa kansaa, ja raveja alkoi seurata vedonlyönnin kautta yhä suurempi osa kansaa. Vielä nykyäänkin vedonlyönti on olennainen osa suomalaista ravikulttuuria, onpa sille omistettu oma maksu-tv -kanavakin, Toto TV.

Ravien katsojamäärät olivat lähes kuusinkertaistuneet 70-luvun loppuun mennessä, ja ravit olivat isossa nousussa. Vielä tänäkin päivänä ravit ovat Suomen toiseksi suurin liveurheilulaji jääkiekon jälkeen. 60-luvun alussa lämminveriravurit esiteltiin suomalaiselle yleisölle ensimmäistä kertaa. Niin sanotut orlovravurit ja sen jälkeen jalansijaa ottaneet venäjänravurit valtasivat kärkisijat Suomen raveissa. Lopulta kuitenkin amerikanravurit, joita valtaosa nykyravihevosista on, valtasivat raviradat Venäjältä tuoduilta hevosilta.

Lämminverinen vastaan kylmäverinen

Lämminveristen ja kylmäveristen hevosten vastakkainasettelu on vuosikymmeniä vanha taistelu. Kylmäverisistä hevosista tunnetuin on suomenhevonen, joka on ainoa Suomessa kasvatettava kylmäverinen hevonen. Nykyään kylmäveristen hevosten suosio on kuitenkin ollut laskussa lämminveristen amerikanravurien ottaessa jalansijaa raveissa. Tästä johtuen lämminverilähtöjen palkinnot ovat korkeammat, ja täten lähdöt keräävät enemmän kiinnostusta. Ravikuninkuuden viidesti vuosina 1996-2000 voittanut Viesker on menestynein kylmäverinen Suomessa.

Suomen ylivoimaisesti isoin ravitapahtuma Kuninkuusravit on juuri kylmäverisille suomenhevosille tarkoitettu ravitapahtuma. Oriit ja tammat kilpailevat ravikuninkaan- ja kuningattaren titteleistä erillisissä lähdöissä kaksipäiväisen tapahtuman aikana. Kilpailussa juostaan kolme eri matkaa, ja voittajaksi kruunataan parhaan yhteisajan juossut hevonen. Kilpailut järjestetään yleensä heinä- tai elokuussa eri puolilla Suomea vuosittain. Kuninkuusravit on yksi Suomen isoimpia yleisötapahtumia.

Suomen raviradat

Suomen suurin ravirata on Helsingin Vermo, jonka lisäksi Suomessa on 42 pienempää totoraveja järjestävää rataa. Nämä 43 rataa järjestävät kilpailuja, joista on mahdollista lyödä vetoa kansallisen Veikkaus Oy:n kautta. Pienemmät raviradat on jaettu 19 maakuntarataan sekä 23 kesärataan.

Vermon lisäksi tunnettuja raviratoja ovat esimerkiksi Jyväskylän Killeri, Lahden Jokimaan raviranta sekä Tampereen Teivon ravirata. Tämän lisäksi järjestetään myös niin sanottuja jääraveissa, jossa väliaikainen rata rakennetaan esimerkiksi järven jäälle. Nämä kilpailut ovat kuitenkin aivan liian pieniä vedonlyönnin toiminnan kannalta.

Ratoja säätelee Suomen Hippos ry, joka on valtakunnallinen hevosurheilun ja kasvatuksen keskusjärjestö. Hippoksen tehtäviä ovat muun muassa rotujen rekisteröinti sekä Suomen noin 600 ravin kilpailutoiminnan järjestäminen sekä valvominen.

Suomen tunnetuimmat raviohjastajat

Suomessa on useita tunnettuja raviohjastajia. Tuhat voittoa saavuttaneet ohjastajat kuuluvat niin sanottuun tuhannen voiton klubiin. Ensimmäisenä tuhat voittoa Suomessa saavutti Tuomo Mäkelä vuonna 1972. Suomen voitokkain ja tunnetuin raviohjastaja on Jorma Kontio, joka on noin 50 vuoden urallaan saavuttanut lähes 11 000 voittoa tehden hänestä myös Pohjoismaiden voitokkaimman sekä Euroopan toiseksi voitokkaimman ohjastajan. Muita merkittäviä ohjastajia ovat muun muassa Antti Teivainen sekä Mika Forss, Teivaisen yltäessä hieman alle 8000 voittoon ja Forssin yltäessä 3500 voittoon.

Suomessa ohjastajat voivat olla myös hevosen omistajia, mutta suurin osa parhaista ohjastajista eivät omista itse ohjastamaansa hevosta. Suomessa tuhat voittoa on saavuttanut kaiken kaikkiaan 52 ohjastajaa, joista viimeisimmät ohjastajat ovat saavuttaneet tuhat voittoa vuonna 2017.

Raviurheilu elää ja voi hyvin Suomessa

Yhteenvetona voidaan sanoa, että raviurheilulla menee varsin hyvin. Raveilla on vankka ja uskollinen kannattajakunta, ja ravien suosio pysyy vakaana vuosikymmen toisensa perään. Onkin jännittävää seurata, ottaako nuori millenniaalisukupolvi ravit omakseen vai painuuko laji unholaan vuosikymmenten kuluessa vankoista perinteistä huolimatta.