Mistä raviurheilussa on kyse?

Raviurheilu on varmasti terminä tuttu monelle suomalaiselle: raveihin törmää niin kioskeilla kuin urheiluohjelmissa. Vaikka monet tietävät, että raveissa kilpaillaan hevosilla, jotka vetävät ohjastajaa kilpakärryissä, saattavat lajin historia, säännöt ja varusteet olla hämärän peitossa.

Tässä artikkelissa esitellään perustietoa raviurheilusta. Tiedon lisääntyminen helpottaa lajin seuraamisen aloittamista ja samalla voi syttyä kipinä vaikkapa aktiivisempaan harrastamiseen tai peräti lajiin osallistumiseen. Raveihin perehtyminen on hyvä aloittaa käymällä läpi lajin historiaa, joka ulottuu ainakin 1700-luvulle.

Niityltä ja jäältä hiekkaradoille

Läpi kesyhevosen historian on kilpailtu niiden nopeudessa niin ratsastettuina kuin ajettuinakin. Monelle lukijalle tulevat varmasti mieleen esimerkiksi kuuluisat hevoskilpailut antiikin Rooman Colosseumilla. Nykyaikainen lämminveriraviurheilu juontaa 1700-luvun Yhdysvalloista, jossa raviurheilu on edelleen – laukkaurheilun ohella – suosittua.

Ravit levisivät Yhdysvalloista muualle maailmaan 1800-luvun aikana. Ensimmäiset ravit kisattiin luonnonniityillä, mutta hiljalleen siirryttiin hiekkaradoille. Suomessa ravit ovat luultavasti saaneet alkunsa perinteisestä kisaamisesta ajohevosten nopeudessa etenkin kirkkomatkoilla, ja raveja on järjestetty maassamme jo 1800-luvulla.

1800-luvulla järjestetyt jääravit ovatkin suomalaisen ravihistorian alku. Kuninkuusravit on varmasti nimenä tuttu monelle lukijalle ja tämän ravikisan historia ulottuu peräti vuoteen 1924, jolloin ne järjestettiin ensimmäisen kerran. Muita Suomeen syntyneitä merkittäviä ravitapahtumia ovat esimerkiksi Finlandia-ajo Vermon kuuluisalla raviradalla, Kymi Grand Prix, suomenhevosten Derby Vermossa ja Mikkelissä järjestettävä kansainvälinen St. Michel -kutsukilpailu lämminverisille.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen saapui lämminveriravureita, jotka olivat selkeästi suomenhevosia nopeampia. Lämminveriraviurheilu starttasi Suomessa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

Raviurheilun kuuluisimmat kisat maailmalla

Suomi on Euroopan viiden suurimman ravimaan joukossa ja se onkin yksi isoimmista urheilulajeista maassamme. Yksi sivuston artikkeleista on omistettu kokonaan aiheelle ”raviurheilu Suomessa”, josta saat kattavamman katsauksen tärkeimpiin Suomessa järjestettäviin kisoihin. Muita suuria ravimaita ovat muut Pohjoismaat, Ranska, Saksa, Italia, Venäjä ja Yhdysvallat.

Luultavasti tärkein maailmalla järjestettävä ravikisa on Prix d’Amérique, joka järjestetään Ranskan pääkaupungissa Pariisissa tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Kisa nauttii mainetta tietynlaisena ravien maailmanmestaruuskilpailuna ja kisassa onkin jaossa peräti miljoona euroa palkintorahaa.

Copenhagen Cup järjestetään nimensä mukaan Kööpenhaminassa perinteisesti kesäkuun toisena viikonloppuna. Kisa perustettiin vuonna 1928, tosin eri nimellä, ja se järjestettiin epäsäännöllisin väliajoin. Vuonna 1975 nimi sai nykyisen muotonsa, ja kisasta tehtiin vuosittainen tapahtuma. On syytä mainita, että suomalaishevonen on saavuttanut Copenhagen cupin voiton kaksi kertaa: vuosina 1979 ja 2000.

Oslo Grand Prix on puolestaan vuosittain järjestettävä ravikisa Bjerken raviradalla ja se kisataan yleensä kaksi viikkoa ennen yhtä maailman kuuluisinta ravitapahtumaa, eli Tukholmassa käytävää Elitloppet-ravikisaa.

Raviurheilu kansainvälistyy jatkuvasti

Kansainvälistyminen on ollut viime vuosikymmenten trendi lähes kaikkialla, ja näin on myös raviurheilun kohdalla. Raviurheilu kansainvälistyy jatkuvasti, mutta on syytä huomioida se, että kansalliset tavoitteet kuitenkin ohjaavat yhä toimintaa monissa eri ravimaissa.

Euroopan yhdentyminen on avannut monia eri mahdollisuuksia raviammatin harjoittamiseen kotimaan ulkopuolella. Eurooppalaisissa ravimaissa syntyy peräti noin 25 000 ravurivarsaa, ja ravilähtöjä järjestetään 60 000 kappalatta. Rahaa on jaossa peräti 485 miljoonaa euroa. Ravikilpailut ja sen ympärillä oleva toiminta ovat siis ison luokan urheilua.

Suomalaishevosia nähdään ulkomailla kisaamassa noin 2 500 ravilähdössä vuosittain. Mikäli suunnittelet kansainvälisen raviohjastajan uraa, on syytä muistaa ainakin seuraavat seikat. Suomalaisessa valmennuksessa olevien hevosten osalta kilpailuun ilmoittautumisaika loppuu yhtä arkipäivää kilpailukutsussa ilmoitettua päivämäärää aiemmin kello 10. Ilmoittautuminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Heppa-järjestelmän kautta.

Norjaan tai Ruotsiin suuntaavien ohjastajien on hyvä muistaa, että ulkomaiset ravikilpailusäännöt. Varuste- ja lääkintämääräykset saattavat hyvinkin poiketa suomalaisista; etenkin lääkkeiden varoajoissa voi olla isoja eroja. Ulkomailla peritään osallistumismaksu ja vierastallimaksu paikallisten hinnastojen mukaan.

Raviradat

Raviradat suunnitellaan tarkoin ja niitä hoidetaan hyvin. Radat ovat hyvin kaarrutettuja, jotta hevoset pystyvät liikkumaan mahdollisimman nopeasti ja rasittaen jalkojaan mahdollisimman vähän. Yleisin pituus radoille Suomessa on 1 000 metriä, kun taas Yhdysvalloissa se on 1 609 metriä, eli yhden mailin verran. Tämän lisäksi löytyy puolen mailin mittaisia ratoja. Yleisimmin juostut matkat ovat 1 609 metriä ja 2 100 metriä. Jonkin verran juostaan myös 2 600 metrin, 3 100 metrin ja yli 4 000 metrin kisoja.

Ravilähtöjä järjestetään paitsi eripituisten matkojen perusteella, myös eri-ikäisille hevosille sekä tammoille ja oreille. On hyvä muistaa, että orilähdöt ovat useimmiten avoimia myös ruunille. Suurkilpailu on sana, johon on saattanut törmätä ravien yhteydessä. Se tarkoittaa Suomessa lähtöjä, jossa kisataan yli 10 000 euron ykköspalkinnosta.

Tunnettuja suurlähtöjä ovat esimerkiksi jo aiemmin mainitut Kuninkuusravit, St. Michel, sekä Finlandia-ajo ja Suur-Hollola-ajo. Lähestulkoon jokaisella raviradalla järjestetään vähintään yksi suurkilpailu ja tämän ympärille järjestetään radan päätapahtumat vuosittain.

Ravien toimihenkilöt

Raveissa toiminta on tarkasti valvottua sekä organisoitua, ja tämän toteuttamiseen vaaditaan luonnollisesti toimihenkilöitä. Yksi esimerkki huolellisesta järjestäytymisestä on se, että jokaisesta ravitapahtumasta raportoidaan keskusjärjestölle. Ravitapahtumiin tarvitaan monia toimihenkilöitä, joiden panos tapahtuman järjestämisessä on korvaamaton. Toimihenkilöihin kuuluvat esimerkiksi valvoja ja kilpailutuomaristo, maalituomari, päälähettäjä ja lähettäjät sekä kilpailueläinlääkäri. Toimihenkilöiksi lasketaan myös henkilöt, jotka ovat raviradan vakituisessa palveluksessa, kilpailueläinlääkärin avustajat, haastattelija, sihteerit sekä muut kilpailutoiminnasta vastaavat toimihenkilöt. Mukaan ravitoimintaan pääsee ottamalla yhteyttä lähimpään ravirataan, sillä uusia tulokkaita kaivataan.